Arvoketju käsittää toiminnat, resurssit ja suhteet, joita yritys käyttää ja joihin se tukeutuu tuotteidensa tai palvelujensa luomisessa suunnittelusta toimitukseen, kulutukseen ja käyttöiän päättymiseen. Asiaankuuluvia toimintoja, resursseja ja suhteita ovat muun muassa 

1. ne, jotka kuuluvat yrityksen omiin toimintoihin, kuten henkilöresurssit; 
2. ne, jotka liittyvät yrityksen toimitus-, markkinointi- ja jakelukanaviin, kuten materiaalien ja palvelujen hankinta sekä tuotteiden ja palvelujen myynti ja toimitus; ja 
3. rahoitusympäristö ja maantieteelliset, geopoliittiset ja sääntely-ympäristöt, joissa yritys toimii.
    

Miten pitkälle arvoketju ulottuu?

Arvoketju ulottuu niin pitkälle kuin yhtiön liiketoiminnasta tulee vaikutuksia ja syntyy riippuvuuksia. Näin ollen relevanttia ei ole se, mikä on yhtiön oikeudellinen suhde arvoketjun toimijaan, vaan se vaikuttaako yhtiö tosiasiallisesti arvoketjun toimijaan tai onko yhtiöllä tähän toimijaan liittyvä riippuvuus.
 

Miten arvoketju käytännössä määritetään

Määrittämisessä voidaan käyttää apuna esimerkiksi toimialaa tai maantieteellistä rajausta. Onko kyseessä toimiala tai maantieteellinen alue, johon tyypillisesti liittyy kestävyystekijään liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Osana arvoketjun kartoittamista, yhtiön tulisi tehdä tämä arviointi CSRD:n mukaisien kestävyystekijöiden ostalta. Yhtiö pystyy näiden avulla luomaan luokat, joiden perusteella arvoketjun toimijat määritetään. 

Arvoketjun toimijan arviointi tapahtuu seuraavasti:

Onko operatiivista kontrollia. 
Ei. 
Syntyykö liiketoiminnasta vaikutuksia toimijaan tai onko yhtiö riippuvainen toimijasta?
Kyllä.

Miten vaikutuksen olennaisuutta tai riippuvuutta arvioidaan?

Vaikutuksen olennaisuutta arvioitaessa tulee huomioida vaikutuksen laajuus, voimakkuus, korjattavuus sekä todennäköisyys. Riippuvuus voi kohdistua resurssien hintaan, saatavuuteen tai laatuun taikka liiketoiminnan edellytyksenä oleviin liikesuhteisiin, kuten toimittajiin, asiakkaisiin, rahoittajiin, vakuuttajiin tai laajemmin yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. 

Mitä jos arvoketjusta ei ole saatavilla tietoa? 

Yhtiön tulee tehdä riittävät ja kohtuulliset toimet tietojen keräämiseksi. Jos näiden toimenpiteiden tuloksena ei saada vaadittua tietoa on sallittua käyttää perusteltuja arvioita, kuten sektorikohtaisia keskiarvoja. 

Mitä on riittävät ja kohtuulliset toimet?

Kaikki julkisesti ja ilmaiseksi saatavilla oleva tieto tulee hyödyntää. Jos sitä ei ole saatavilla, vaikuttaa keinojen valintaan yhtiön ja arvoketjun toimijan sopimussuhteen sisältö (velvollisuus antaa tietoa), yhtiön mahdollisuus vaikuttaa toimijaan sekä ostovoima.

Toimien skaala on: 
Vaaditaan täsmällinen tieto; 
Pyydetään antamaan tieto; tai 
Ei pyydetä tietoa, vaan käytetään arvioita.

Pitääkö kaikki havaitut vaikutukset, riski ja mahdollisuudet raportoida?

Ei. Vaikutuksien kartoittaminen on sisäinen prosessi, jonka tuloksena syntyy sisältöä raporttiin. Raportissa kerrotaan niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, joita raporin lukija tarvitsee saadakseen riittävän ja todenmukaisen kuvan yhtiön kestävyysvaikutuksista. 

Laajentavatko lainat tai sijoitukset arvoketjun toimijoiden piiriä?

Kyllä. Arvoketjutoimijoiden määrittäminen ei perustu oikeudellisen suhteen muotoon. Yhtiön omituksen tai antamien lainojen tuloksena voi syntyä vaikutuksia, jotka on huomioitava muiden kestävyysvaikutusten tapaan.

Pitääkö kaikista CSRD:n mittareista antaa myös arvoketjua koskevat luvut?

Ei. Standardi jakautuu kolmeen eri osioon:

1. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
2. Politiikat ja toimet
3. Mittarit ja tavoitteet

Arvoketjua koskevat velvoitteet koskevat pääosin kahta ensimmäistä luokkaa.